Virkkauksia ja lastenhoitoa

Niin se vain maaliskuukin on jo pitkällä. Lumien sulamista ja uuden kesän alkua odottaa varmaan jokainen. Minä en ainakaan ole mikään talvi-ihminen, joka nauttisi lumesta ja pitkistä pimeistä kuukausista. Keväällä sitä tavallaan herää kuin karhu talviunestaan, vähän tokkuraisena, mutta silti innokkaana uudesta keväästä ja kesästä. Meillä on ollutkin vähän poikkeuksellinen talvi, koska vanhin tyttäremme, joka on asunut Saksassa yli kymmenen vuotta, muutti syksyllä takaisin Suomeen tänne kotiseudulleen. Hän aloitti talonrakennuksen syksyllä ja on talon valmistumista odottaen asunut nyt sitten täällä kotona. Muuttolaatikoita on ollut siitä lähtien kaikki nurkat pullollaan, kaikki tavarat on jatkuvasti hukassa ja välillä meinaa aikuisen tyttären ja äidin välitkin kiristyä. No, kohtapuoliin hän pääsee kuitenkin muuttamaan omaan uuteen, vastavalmistuneeseen kotiinsa ja toivottavasti sitten taas kaikki kadoksissa olleet tavaratkin ilmestyvät näkyville.

Myös meidän miniä, joka on ollut kotiäitinä lasten synnyttyä, pääsi nyt joulun jälkeen työllisyyskurssille. Vanhin lapsenlapsemme on nyt 7-vuotias reipas ekaluokkalainen ja nuorempi tomera 5-vuotias pikkuneiti. Koska minä olen nyt puolikkaalla työajalla lokakuun puoleenväliin asti, niin olen sitten hoitanut näitä lapsosia vapaapäivinäni. Toinen mummo hoitaa heitä silloin, kun minä olen töissä. Kovin on vauhdikkaita päiviäkin ollut, joskus meinaa mummokin uupua...

Kesällä tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran tunsin kipuja nivelissä. Siitä lähtien kivut ovat jatkuvasti lisääntyneet. Monella eri lääkärillä olen käynyt, syyksi on epäilty nivelrikkoa, kulumia, fibromyalgiaa ym. Helmikuun alussa pääsin reumalääkärille, joka viimein diagnosoi nivelreuman ja aloitti siihen lääkityksen. Vielä ei nivelvaivat ole huomattavasti helpottuneet, mutta kestää parikin kuukautta, ennenkuin lääke alkaa tehoamaan, toivottavasti.

Luulisi että lisääntyneestä vapaa-ajasta johtuen käsitöitäkin tulisi tehtyä enemmän.Useimmiten ovat sormet, ranteet, kyynärpäät tai olkapäät niin kipeät ja arat, että käsitöiden tekemistä ei kannata edes ajatella. Virkkaaminen on nyt sopinut paremmin, joten kaikenlaista "turhaa" on tullut värkättyä.

 Isompi on perunalastupurkki ja pienempi muovipurkki, jossa on ollut koristekiviä. Tylsän näköisiä olivat ennenkuin saivat kukkaset kylkeensä. Isommassa säilytän nyt sukkapuikkoja ja pienemmässä virkkuukoukkuja.

Tyhjä jäätelöpurkkikin sai kuoret ympärilleen, tässä on hyvä säilyttää kaikkea pientä krääsää.

Suolakurkkupurkista tuli kukkamaljakko.

Kaksi patalappua, tarpeellisiakin ehkä, mutta ei taida tulla käytetyksi.

 Ja sitten vielä yksi patalappu, jonka virkkasin minulle aivan uudella tekniikalla.

Bavarian-virkkausta, ohjeen löysin Sattumasoppa-blogista.

Viimeistelyä vailla on isoäidin-neliöistä virkkaamani torkkupeitto, siitäkin kuvaa sitten myöhemmin.

Hyvää alkanutta kevättä kaikille, jotka täällä pistäytyy!

I`m back...

Elossa ollaan vielä, vaikka edellisestä postauksesta on kulunut aikaa jo lähes päivälleen vuosi. Herranen aika, miten äkkiä vuosi onkaan kulunut. Työelämä sujuu entiseen malliin, paitsi että nykyään teen vain puolikasta työaikaa lokakuun puoleenväliin asti. Lisääntynyt vapaa-aika on kyllä luksusta, olisinpa vain aiemmin älynnyt jäädä puolikkaalle.

Käsitöitä olen hiljakseen tehnyt koko ajan, viime vuoden puolella ehkä kuitenkin vähemmän. Tuo viime postauksessa esitelty jakun aloituskin tuli sitten viimein kuitenkin valmiiksi. Lankojen värjäyserän virheellisyyden korjasin yksinkertaisesti siten, että tein takakappaleen toisella värjäyserällä ja etukappaleen toisella. Eikä eroa edes huomaa!

Mallihan oli jostain muutaman vuoden takaisesta Modasta, en vain enää löytänyt kyseistä lehteä. (melko mukavasti näkyy taitokset helmassa, säilytetty ehkä väärin vaatehuoneen hyllylle viikattuna...)

Laitanpa tähän nyt kuvia muutamista töistä, joita olen viimeksi tehnyt.

Varpaista aloitetut tossukat jostakin Seitsemän Veljestä raitalangan loppukerästä. Silmukoita 48 ja puikot no. 3,5.

Tavalliset perussukat marketista ostetusta halpalangasta, jolla ei ollut edes nimeä. Lankakerä oli ruma kuin mikä, mutta sukista tuli silti melko mukavan näköiset. Silmukoita oli 64 ja puikot 2,5.

Punaiset pitsisukat. Tehty Nalle-langasta, ohje Novitan sukkaohje-lehdestä.

Puikoille virkkasin tämmöisen. Idean tähän sain televisiossa nähdystä Neulontakerhosta, jossa tämmöinen tehtiin puikoilla virkkaamalla. Minä tein tämän kuitenkin perinteisesti virkkauskoukulla. Lanka oli Seitsemän Veljestä.

                                               Tiskirätti,
Tehty vanhasta puuvillaisesta purkulangasta. Kuva tuli kummallisesti väärinpäin...

Ja toinen tiskirätti samasta langasta:

Reunoissa ainoikeaa 5 silmukkaa, muuten neulottu 5 oikein, 5 nurin ja viiden kerroksen ajan, jonka jälkeen nurjien ja oikeiden silmukoiden paikat vaihdettu.

Tässäpä näitä viimeisimpiä, toivottavasti täällä käy joku näitä vielä kurkkimassa edelleenkin...

Värivirhettä...

Vaikka useimmissa neuleohjeissa neuvotaan ja järkikin sen sanoo, jos sen omistaa, että KANNATTAA OSTAA NEULETYÖHÖN KAIKKI TARVITTAVA LANKA KERRALLA! No, minäkin ostin, kaksi eri ostoskertaa ja koko tarvittava määrä oli kasassa. Neuleliivi hyvälle alulle, miellyttävä lanka ja nopea malli, kunnes...

Siis lankakerissä sitä ei huomaa, mutta neuleessa sitäkin selvemmin: NE ON ERI VÄRJÄYSERÄÄ!!! Neuleliivin takakappale on melkein kädenteihin asti valmiina, ja minulla on 4 kerää ja 5 kerää lankaa, molemmat eri värjäyserästä. Sillälailla...

Yhden jämälankasutturan sain pois käsistä. Siitä tuli nämä:

 Feeties by Anna Sahakian. Tämä ohje löytyy Ravelrystä. Nopeatekoiset tossukat, joihin saa kulutettua noita langanloppuja. Tein nämä Novitan Jussi-langasta, jota kului noin vajaa 50 grammaa, puikkokoko oli 3,5.




Yhdet sukatkin ovat olleet jo valmiina jonkin aikaa, mutta olivat unohtuneet lankakorin pohjalle:

Strawberry Field-sukat
Lanka oli muistaakseni Admiral, väri on luonnossa tosi makean vihreä, kuva haalistaa väriä aika lailla. Puikot olivat 2,5 ja lankaa kului melkein koko sadan gramman kerä.

Lankakorista löytyi vajaa kerä mustaa Novitan Softy-lankaa.Siitä tuli pipo:

Silmukoita 68, puikot no. 7, langanmenekki jotakin 50 grammaa. Olen viime- tai toissatalvena tehnyt tästä langasta myös kaulahuivin.

Lunta on tullut yön aikana taas runsaasti lisää. Isäntä kävi jo katollakin työntämässä enimpiä lumia maahan. Tämä lumimäärä jo kyllä riittäisi tälle talvelle, kohta ei enää tiedä, mihin sitä pihalta lumikolalla siirtäisi.

Uutta pohjaa...

Parisen viikkoa olen yrittänyt vaihtaa uutta sivupohjaa tähän blogiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Nyt se kuitenkin onnistui ja melkein vahingossa.(En tiedä itsekään, miten tämän sain aikaan). Tässä se nyt kuitenkin on, tekstien värejä pitää vielä säätää kunhan sitäkin harjoittelen...

Uuden vuoden alkaessa

Olisikohan jo aika vähän elvyttää tämäkin blogi taas henkiin. Mihinkähän se tuo aika oikein karkaa ihmisen käsistä, kun mitään ei enää ehdi tehdä kunnolla ja silti on koko ajan kiire? Työhän se tietysti vie suurimman osan ajasta, varsinkin minulla nyt, kun en enää tee yövuoroja, niin sitten vastaavasti aamu-ja iltavuorot ovat pitempiä. Lisäksi olen jo kohta vuoden kärsinyt näistä kovista, selittämättömistä nivelkivuista, joihin ei tahdo apua löytyä. Jokaikinen päivä, varsinkin työvuorojen jälkeen, ovat nivelet niin kipeät, turvonneet ja kankeat, että joudun "vuoraamaan" itseni kylmäpusseilla eikä sekään aina auta. Ja kuten kaikki tietää, vanhusten hoitotyö on todella raskasta, sekä fyysisesti, mutta myös henkisesti. Minäkin, joka olen työssä dementiakodissa, joudun melkein joka päivä toteamaan, että minua puolta vanhemmat mummot jaksavat "touhuta" minua paremmin (ja toiset eivät jaksa sitten ollenkaan...).

No niin, valitukset on valitettu ja uusi vuosi on alkanut. Toivottavasti tilanne tästä paranee.

Käsitöitä teen pikkuhiljaa sen mitä kädet antavat myöten. Yhdet sukat ovat valmistuneet:

Perussukat Regia 4-färdig Nation Color-langasta. Puikot kaksi ja puoli, silmukoita 64. Lankaa kului melkein 100 grammaa.Tämmöisistä tasaisesti raidoitetuista langoista tykkään tehdä juuri tällaisia, joihin tulee varren suuhun pari senttiä joustinta ja loppuosa sileää. En jaksa millään vääntää joustinta koko varsiosaa.

Kaulureitakin on valmistunut kaksi:

Iki-ihanan pehmeästä Teetee Cacao-langasta vitosen pyöröpuikolla neulottu huivi/kauluri. Silmukoita oli 120 ja sadan gramman vyyhdistä neuloin noin puolet. Todella riitoisa lanka. 

Toinen vähän pienempi kauluri:

Lanka Kunstgarn HjerteGarn, pyöröpuikko neljä ja puoli, silmukoita 110. Neuloin melkein koko sadan gramman kerän. Herkkähipiäistä lanka saattaa tämmöisessä kaulurissa kyllä vähän kutitella.
Malliksi tämän kaulurin esittämiseen suostui murkkuikäinen kuopuksemme sen jälkeen kun sain hänet vakuuteltua, että "naamaa ei sitten näytetä".

Yksi kolmion mallinen hartiahuivikin on valmis, mutta siitä kuvaa sitten, kun saan sen pingotettua.

Vapaapäivän vietto tässä jatkuu jäseniä parannellessa ja uutta, parempaa päivää odotellessa. 

Paljastus

Alkuviikosta kävin hakemassa postista viimeisen sny-pakettini. Paketti on taas täynnä mitä ihanampia tuotteita.Sieltä löytyi suklaakonvehteja, juuri minun väristäni sukkalankaa, ihana enkeli, käsivoidetta, kuusi partyliten tuikkukynttilää, kaksi käsipyyhettä, silmukka/kerrosmerkkejä, lisäksi snyni oli muistanut myös meidän lemmikkejä eli Topi-koiralle oli puruluu ja Tilda- ja Nipsu-kissoille omat hiirulaiset. 

Kertakaikkisen ihana ja todella runsas paketti. Ja lähettäjäksi paljastui Riikka. Kiitos sinulle Riikka kaikista näistä ihanuuksista, mitä olet syksyn aikana lähetellyt. Kiitos myös niistä "välilähetyksistä", joita olen saanut. Kuten kortissasi kirjoitit, meillä taitaa olla samanlainen maku, koska kaikki mitä olen saanut, on ollut mieluista. Ja nyt kun tiedän kuka olet, niin aion käydä kurkkimassa blogissasi vastakin. Hyvää Joulua sinulle Riikka sekä käsityöintoa vuodelle 2011.

Tässä projektissa oli todella mukava olla mukana, aion kyllä osallistua jatkossakin. 


Oikein Ihanaa ja Rauhallista Joulua kaikille!

Itsenäisyyspäivänä

Olisikohan jo hieman päivittää tätäkin blogia. En ymmärrä, mihin aika nykyään karkaa, jatkuva kiire on päällä koko ajan ja silti mitään en tunnu saavan aikaiseksi. Joulukiireetkin jo painavat mieltä ja pää on täynnä tekemättömiä töitä. Töissäkin pitää yrittää käydä, vaikka jokaikisen työvuoron jälkeen kaikki kropan nivelet ovat tuskallisen kipeänä.

Syksyllä olin siellä kasvinvärjäyskurssilla ja nyt on sitten siellä värjätyistä langoista valmiina tämä:

Lanka on siis Kauhavan Kangasaitan luonnonvalkoinen 2-säikeinen karstavillalanka joka on värjätty eri kasveilla. Neuloin joka värillä niin pitkästi kuin 100 grammalla sai ja sitten vaihdoin uuden värin.Malli on Moda 5/2010, malli no 31 vähän muunneltuna, eli neuloin tämän ilman sivusaumoja nelosen pyöröpuikolla, sivukavennuksia olen hieman muunnellut ja hihan yläosan pyöriötä jatkanut vähän isommaksi. (Huomatkaa, takki hienosti kiinnitetty hakaneuloilla kiinni, eli nappi vielä puuttuu!)

Tämän jakun neulomisen kanssa oli vähällä tulla melkoinen katastrofi ja tämä lensikin välillä jo melkein ulos asti. Olin nimittäin neulonut tämän jakun jo melkein valmiiksi asti, hihat ja etureunuksetkin olivat jo ommeltuina paikoilleen ja olin neulomassa pääntielle reunusta (eli viittä vaille valmis!). Lapsenlapsoset olivat meillä iltahoidossa ja kuinka ollakkaan, toinen heistä, joka ei koskaan aiemmin ole koskenut mihinkään käsitöihini, oli ottanut sakset ja leikkonut pääntiellä olleen pyöröpuikon neljään osaan ja lisäksi jakkuun halkeamat pääntieltä melkein vyötärölle asti. Tosi nätisti oli neulomus omalla paikallaan enkä tiennyt mitään koko "tihutyöstä", ennenkuin myöhemmin illalla, kun olisin alkanut neulomaan. Kyllä siinä mummu jonkinaikaa hyppeli melkein kattoon asti. No, ei siinä muu auttanut kun alkaa yrittää purkamaan...ja sitä riittikin. Onneksi lankoja oli lisää, värit ovat vain erilaiset kuin olin ajatellut. Ja mitä mummu tästä oppi: ei enää koskaan jätä saksia näkyville silloin kun pikkuvieraita on tulossa!!!

Taas on yksi huivikin valmistunut:

Kummituskukkia

Kummituskukkia vailla niitä kummituskukkia. Kukkien tekeminen on kyllä jo alulla, mutta...

Lanka on Mark&Kattens Spirea, menekki 100 grammaa, puikot 4,5. Aivan ihana lanka, pehmeä ja helposti neulottava ja kun ohjekin on yksinkertainen ja helppo, niin mikäs tämmöistä on neuloa. Tykkään näistä niskasta aloitettavista huiveista tosi paljon.

Käsityömessuilta ostetuista langoistakin on valmistuneet nämä:

 Kämmekkäät eli minulle nivelten lämmittimet. 

Malli on aivan omasta päästä, 12 silmukkaa puikolla, ranteen kohdalla kavennuksia ja levennykset ennen sileää neuletta.

Lanka on Silkkivilla Kipuapu, jonka pitäisi helpottaa nivelvaivoista kärsiviä. Kyllä nämä ainakin lämpimät ovat, terveysvaikutuksista ei vielä tiedä.

Olin himmelintekokurssilla ja siinä on kyllä yksi askartelu, johon hurahtaa, kun sen aloittaa. Alussa tuntui siltä kuin ei olisi ikinä pitänyt lankaa ja neulaa sormissaan, mutta sitkeästi kun harjoittelee, niin tämmöinen on jo valmiina:

Ja pieni joulutähti:

Yhden himmelin olen jo tehnyt työpaikalle ja kaksi olisi vielä tarkoitus tehdä joululahjoiksi.

Ja koska mummukin värkkää olkitöitä, niin pitihän kolmevuotiaankin saada yrittää

Pienillä hikisillä sormilla tehty olkinen kaulakoru.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi ajattelin nyt viimeinkin laitella vähän jouluvaloja ikkunaan ja pihalle. Joulunalustunnelmin...