Vauhdikasta menoa

Minulla oli eilen tosi kiireinen päivä. Olin töissä aamuvuorossa, kahdestaan työkaverin kanssa hoidimme 14 muistisairasta asukasta arkikuntoon, niin kiire oli, etten ehtinyt edes syömään koko työvuoron aikana. Töitten jälkeen olin saanut kutsun erään tuttavani luo, hän halusi esitellä minulle kaunista puutarhaansa. Siellä viivähti toista tuntia, sitten oli jo kiire kotiin laittamaan ruokaa. Kiireellä kyhäsin porukalle sapuskaa jota nälkäinen porukka kiireellä pisteli poskeensa. Koska jo työpäivä oli ollut niin raskas, olivat polveni todella kipeät. Minulla on särkylääke poretablettina, joten laitoin sen vesilasiin tarkoituksena mennä lääkkeen otettuani huilaamaan. En tiedä , miten se tapahtui, mutta makuuhuoneeseen mennessäni löin varpaani TOSI KIPEÄSTI sängyn jalkaan. Vesilasi lensi lattialle ja minun kiireeni loppui siihen paikkaan.

Tässäpä kiireen tulos: murtunut pikkuvarvas, joka tänään lääkärissä teipattiin. Ja voin kyllä sanoa, että murtunut varvas ON KIPEÄ. Kenkien jalkaan laittamista ei kannata edes ajatella, niin kipeä tuo varvas on. Onneksi nyt sattui olemaan kolme vapaapäivää, töihinmeno ei nyt kyllä onnistuisi. Tässäpä sitä nyt hiljaa hissuttamalla liikutaan, perjantaina menen uudestaan lääkärille, sitten katsotaan, onnistuuko lauantaina  töihinmeno.